Vaimoni ja ystäväni Rajaton haastoi minut listaamaan viisi suurinta (tai ehkä tyypillisintä?) omituisuuttani. Kinkkinen tehtävä. Mähän olen normaalinen. Tosin oleskelu vieraalla maaperällä avartaa näkymiä omaan omituisuuteensa. Täällä ollaan helposti sitä mieltä, että olen omituinen, jos en käytä kaikkia ruotsalaisen normin mukaisia kohteliaisuusfraaseja tavattaessa. Ruotsalaisille on aivan tavatonta jos tapaamisesta lähtee sanoen "Hejdå". Pitää nimittäin sanoa "Nä men va roligt! Okej då, jag går sen. Tack för idag. Ha det så bra. Vi ses sen, sköt om dig. Hälsa (lisää nimi). Hej då!" (Pidemmän päälle rasittavaa ja mielestäni monelta osin turhaa.)

Pienen puntaroinnin jälkeen tulin tulokseen, että mun on hyvin vaikeaa, jollei peräti mahdotonta, nähdä omia omituisuuksiani juuri nyt, tässä elämän myllerryksessä jossa olen. Oma arkeni on kaukainen muisto vain ja uutta arkea en ole vielä ehtinyt vielä muodostaa. Skatteverketissä käydessäni en muistanut edes omaa osoitettani Helsingissä enää. Puoli vuotta olen elänyt tilapäisratkaisussa, matkan päällä, muiden nurkissa ja uuteen sopeutuen, joten antakee armoa, sain kasaan vain muutaman todellisen omituisuuden. (Tarkkanäköisten ystävieni apua vastaanotetaan listan täydentämiseksi.)

1) Käyn kirkossa/kannan rippiristiä kaulassani. Ja olen vasta/jo 26-v.

2) Saatan aamulla olla väsynyt ja todeta, että kouluun tahi töihin lähtö ei kannata, joten jään kotiin nukkumaan, enkä edes ilmoita kenellekään. Illalla kadun enkä koskaan opi, että parempi vain olisi mennä vaikkei paljon hotsita.

3) En voi sietää sitä, että a) vettä valutetaan turhaan enkä sitä että b) jääkaapin oven edessä seistään ovi auki. Nämä ovat varmaan perintöa rakkaalta siirtokarjalaismummoltani, jolta olen oppinut yhden jos toisenkin läksyn nuukuudesta. Sen sijaan minulle ei tuota mitään ongelmaa polttaa valoja kaikissa huoneissa vaikka olen yksin kotona, sillä valo on minulle tärkeää pimeällä talvella. Valojen päälle jättäminen kun lähden pois huoneistosta sen sijaan kirveltää. Oikeasti.

4) Pelkään ilmapalloja ja uudenvuoden aattoa (hitto, L äidinkielestä keväällä ja nyt en enää muista kirjoitetaanko uudenvuoden aatto yhteen vai erikseen!)

No tässäpä näitä nyt aluksi.